Johdanto: Jumalan tulevaisuuden tuntemuksen ymmärtäminen
Yksi teologian hämmentävimmistä puolista on käsitys Jumalan ennaltatietämisestä. Kuinka kaikkitietävä Jumala voi ennakoida tulevaisuuden, jotain, mikä näyttää meille epävarmalta tai jopa mahdottomalta ennustaa? Tässä artikkelissa syvennymme filosofisiin ja teologisiin selityksiin, jotka auttavat selventämään, kuinka Jumala kaikkitietävyydessä voi tietää kaiken, mukaan lukien tapahtumat, jotka eivät vielä ole kehittyneet.
Ennakkotieto ja ajan luonne
Ennakkotietämyksen käsite on helpompi ymmärtää, kun tutkimme itse ajan luonnetta. Filosofit kiistelevät usein kahdesta keskeisestä aikateoriasta: ”jännittömästä” näkemyksestä, jossa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat kaikki yhtäläisiä, ja ”jännitetty” näkemys, jossa vain nykyisyys on totta ja menneisyyttä ei enää ole olemassa, kun tulevaisuus on vielä toteutumatta.
Jos omaksumme jännittämättömän näkemyksen, Jumalan tulevaisuuden tieto on suoraviivaista. Tässä mallissa kaikki tapahtumat – menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus – ovat yhtä todellisia muodostaen neliulotteisen ”avaruus-aikalohkon”. Jumala, joka on olemassa tämän aika-avaruuslohkon ulkopuolella, voi havaita kaikki tapahtumat, mukaan lukien tulevat tapahtumat, aivan yhtä helposti kuin Hän havaitsee nykyisyyden. Tästä näkökulmasta katsottuna tulevaisuus ei ole jotain tuntematonta tai epävarmaa, vaan jotain jo todellista ja Jumalan saatavilla olevaa.
Voiko Jumala ”nähdä” tulevaisuuden?
Yksi jumalallisen ennaltatietämyksen ymmärtämisen haasteista on taipumuksemme projisoida inhimilliset rajoitukset Jumalaan. Usein kuvittelemme, että Jumalan tieto on kuin ihmisten tietoa, ikään kuin Hän ”katsoisi” jollain tavalla eteenpäin tulevaisuuteen. Tämä analogia, vaikka se auttaa meitä ymmärtämään käsitettä, on virheellinen. Jumalan tieto ei ole havainnointikykyistä siinä, miten ihmisen havainto toimii. Hän ei luota ”ennakointiin” tai ”tulevaisuuteen”. Sen sijaan Jumalan tieto tulevista tapahtumista johtuu Hänen synnynnäisestä ymmärryksestään kaikista totuuksista.
Sen sijaan, että näkisi tulevaisuuden kuin ihminen, jolla on rajalliset aistit, Jumala tietää kaikki todelliset ehdotukset synnynnäisesti. Hänen tietonsa ei perustu havaintoihin, vaan jokaisen lausunnon totuusarvoon, mukaan lukien tulevaisuuden tapahtumia koskevat lausumat. Esimerkiksi väite ”Syöt pizzaa huomenna” on joko tosi tai taru. Jumala tietää kaikkitietävyydessään, mikä on oikein ilman, että meidän tarvitsee tarkkailla tulevaisuutta kuten me. Tämä Jumalan tiedon malli tunnetaan ”käsitteellisenä” mallina, toisin kuin virheellinen ”käsitysmalli”, jota voisimme soveltaa itseemme.
Ennakkotietämyksen käsitteellinen malli
Käsitteellisessä mallissa Jumalan tieto perustuu Hänen luontaiseen ymmärrykseensä kaikista todellisista väitteistä. Tämä sisältää tietoa tulevaisuudesta. Ajatus on samanlainen kuin Platonin synnynnäisten ideoiden teoria, jossa ihmisillä saattaa olla jo olemassa olevaa tietoa, joka on yksinkertaisesti saatettava tietoisuuteen. Vaikka tämä ei ehkä koske ihmisiä, se toimii Jumalalle, jolla on täydellinen ja täydellinen tieto.
Tämän näkemyksen mukaan Jumalan ennaltatietäminen ei riipu aikarajaisista kokemuksista. Sen sijaan Hän tietää tulevaisuuden, koska Hän tietää kaikki totuudet, riippumatta niiden ajallisesta sijainnista. Väite ”Kävelet huomenna” on joko totta tai tarua, ja Jumala tietää, mikä se on. Siksi Jumalan ennaltatietäminen ei ole riippuvainen tapahtumista, jotka kehittyvät tai tulevat todellisiksi ajassa; se yksinkertaisesti heijastaa Hänen ääretöntä ja täydellistä ymmärrystään totuudesta.
Onko tulevaisuus totta?
Voidaan miettiä, tarvitseeko tulevaisuuden olla todellinen, jotta Jumala tietää sen. Vastaus piilee sen tunnustamisessa, että tulevaisuuden ei tarvitse olla olemassa samalla tavalla kuin nykyhetkeä, jotta Jumala tietää sen. Vaikka ihmisten ymmärrys tiedosta perustuu kokemukseen, havaintoon ja havaintoon, Jumalan tieto ylittää nämä rajoitukset.
Konseptualistisessa mallissa tulevaisuutta koskevilla väitteillä on jo totuusarvo – joko totta tai tarua. Tämä perustuu loogisiin periaatteisiin, ei tulevaan ”olemassa olevaan” tapaan, jolla näemme nykyhetken. Jumala tietää totuuden tulevista tapahtumista, koska Hän ymmärtää kaikkien väitteiden totuusarvon. Tätä tukee bivalenssiperiaate, jonka mukaan jokaisella väitteellä on yksi kahdesta totuusarvosta: tosi tai epätosi. Jumalalle tulevien tapahtumien totuusarvon tunteminen ei tarkoita niiden odottamista, että ne avautuvat; kyse on heidän luontaisen totuutensa ymmärtämisestä.
Ajan ongelma jumalallisessa tiedossa
Ajan luonteella on myös merkittävä rooli sen ymmärtämisessä, kuinka Jumala tietää tulevaisuuden. Jos katsomme aikaa dynaamisena, jossa vain nykyisyys on todellista, saattaa vaikuttaa siltä, että Jumala ei voi tietää tulevia tapahtumia, koska niitä ei ole vielä syntynyt. Kuitenkin jännittämättömässä ajankuvassa, jossa menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus ovat kaikki yhtäläisesti olemassa, Jumalan tulevaisuuden tieto on yksinkertaista. Hän voi tarkkailla ajan kokonaisuutta täydellisenä kokonaisuutena.
Vaikka omaksummekin jännittyneen käsityksen ajasta, Jumalan tieto pysyy ennallaan. Tulevia tapahtumia koskevilla väitteillä, olivatpa ne tapahtuneet tai eivät, on edelleen totuusarvo. Jumala tuntee nämä totuusarvot synnynnäisesti, mikä tarkoittaa, että Hänen ei tarvitse odottaa tapahtumien toteutumista tietääkseen ne.
Jumalan kaikkitietäminen ja ihmisen vapaa tahto
Mielenkiintoinen kysymys herää, kun ajattelemme Jumalan ennaltatietämistä ja ihmisen vapaata tahtoa. Jos Jumala tietää, mitä teet huomenna, tarkoittaako se, että sinulta puuttuu vapaa tahto? Ei ollenkaan. Jumalan tieto tulevista valinnoistasi ei aiheuta tai sanele noita valintoja. Sen sijaan Hän tietää, mitä valitset vapaasti, mutta sinä olet silti se, joka tekee päätöksen.
Jos Jumala esimerkiksi tietää, että valitset huomenna lounaaksi salaatin, Hänen tietonsa ei pakota sinua tekemään sitä valintaa. Sinulla on edelleen vapaus valita; Jumala vain tietää valintasi tuloksen, koska Hän tietää lauseen ”Syöt huomenna lounaaksi salaattia” totuusarvon.
Johtopäätös: jumalallisen tiedon syvyys
Lopuksi totean, että Jumalan tulevaisuuden tieto on syvästi sidoksissa Hänen kaikkitietävään luontoon. Katsoimmepa aikaa staattisena aika-avaruuslohkona tai tapahtumien dynaamisena etenemisenä, Jumalan ennaltatietämystä ei rajoita aika sellaisena kuin me sen ymmärrämme. Hän tietää kaikkien väitteiden totuuden, mukaan lukien tulevaisuutta koskevat ehdotukset, ja tämä tieto tulee Hänen synnynnäisestä todellisuuden ymmärtämisestä.
Näiden ajatusten pohtiminen auttaa selventämään, kuinka Jumala voi olla sekä kaikkitietävä että ajan rajoitusten ulkopuolella. Jos olet kiinnostunut näistä käsitteistä ja haluat sukeltaa syvemmälle, suosittelen katsomaan tämän oivaltavan keskustelun tässä videossa: täällä.